Melkeinkuin Pikkumyy
LUonnekuvaus
Kaikille sattuu kohdalle aina joskus se vähän huonompi päivä. Myyn kanssa kun on tullut paljon työskenteltyä, on huomannut, että tammalle niitä huonompia päiviä tuntuu vain sattuvan paljon. Aina on jokin pielessä ja mieli suutuksissa. Harjatessa on mukavaa liiskata hoitaja seinään pannukakuksi, uhkailla, pyristellä jalkaa hoitajan otteesta ja varata kaikki paino sille mitä ollaan työstämässä. Ja kun tyttö ei mikään keijukainen painoltaan ole, sen tuntee varsin hyvin. Satulaa laittaessa ellei tamma ole kiinni, juostaan pitkin seiniä, ettei varustaja varmasti saa sitä selkään asti. Kun satula on selkään päässyt, uhataan hoitajaa terävillä talttahampailla naksuttelemalla sentin päästä takamuksesta. Pienimmät tästä säikkyvät, kokeneemmat tietää, ettei tamman pitäisi oikeastaan purra. Parhaiten hoitaminen ja varustaminen onnistuu päättäväisellä johtajan otteella, kun Myy on käytävällä molemmin puolin kiinni.
Taluttaessa leikitään, että nurkan takaa tuleva kottikärry, kissa, postilaatikko, ihminen, koira, mikälie onkaan on ihan hirrrvittävän pelottava. Sitä sitten säpsytään ja kirmataan mahdollisimman kauas mukamas niin peloissaan. Tamma kyllä ilmaisee selvästi, kun jotain haluaa, ja sen kyllä tuntee käsivarressa kun Myy ryntää minnelie pusikkoon ryömimään. Osaa tamma olla mukavakin; joskus. Uudet tilanteet ovat taas sellaisia, missä pitää säpsähdellä ja esittää hermoheikkoa. Lastaussillalle ei voi astua, sen allahan asustaa se hirveä mörkö, mikä syö päivällisekseen pieniä suomenhevosia. Kun autoon ollaan hypätty hirveällä loikalla, protestoidaan sitä, että autossa odottavat omenat ovat vääränvärisiä ja heinäverkko väärällä puolella.
Ratsastaessa Myy on reipas, mutta ei se tarkoita, että kuljettaisiin kiltisti ongelmitta eteenpäin. Jos ratsastajalla on erimittaiset ohjat, epätasainen istunta, liian kova ote tai muuta vastaavaa, eteenpäin ei voi liikkua vaan pitää stepata paikoillaan ja möyriä keskelle kenttää. Napakka ratsastaja saa tamman kulkemaan luultavasti ihan hyvin, se vain vaatii työtä. Jos Myyn saa kulkemaan alkutunnin aikana hyvin, on se mukava estehevonen. Myy hyppää hyvin, vaikkakin kovalla vauhdilla. Tamma pitää pitää tiukasti tuntumassa ja pohkeiden välissä, ettei se vilistä komennoista hallitsemattomaan ryöstölaukkaan esteille. Koulun väkertäminen ei vauhdista pitävälle ratsulle ole mieleen; Myyllä menee hermot etenkin, jos avut eivät ole selkokieliset. Maastoon ei tamman kanssa lähde kuin kokeneimmat ratsastajat; Myy hermostuu kaikista pörriäisistä, eikä koskaan voi tietää, milloin tamma säikähtää jotain ja lähtee ratsastajansa käsistä mukavaan rodeopukkiryöstölaukkaan.
Kaikesta huolimatta, on Myy joidenkin mielestä se kaikkein ihanin ja suloisin ratsu maan päällä, kun sille on näyttänyt kuka määrää. Hoitajien kammosta voikin kuoriutua rapsutuksista nauttiva sylimonsteri, jolle tosin sattuu niitä kuuluisia pahoja päiviä.
Taluttaessa leikitään, että nurkan takaa tuleva kottikärry, kissa, postilaatikko, ihminen, koira, mikälie onkaan on ihan hirrrvittävän pelottava. Sitä sitten säpsytään ja kirmataan mahdollisimman kauas mukamas niin peloissaan. Tamma kyllä ilmaisee selvästi, kun jotain haluaa, ja sen kyllä tuntee käsivarressa kun Myy ryntää minnelie pusikkoon ryömimään. Osaa tamma olla mukavakin; joskus. Uudet tilanteet ovat taas sellaisia, missä pitää säpsähdellä ja esittää hermoheikkoa. Lastaussillalle ei voi astua, sen allahan asustaa se hirveä mörkö, mikä syö päivällisekseen pieniä suomenhevosia. Kun autoon ollaan hypätty hirveällä loikalla, protestoidaan sitä, että autossa odottavat omenat ovat vääränvärisiä ja heinäverkko väärällä puolella.
Ratsastaessa Myy on reipas, mutta ei se tarkoita, että kuljettaisiin kiltisti ongelmitta eteenpäin. Jos ratsastajalla on erimittaiset ohjat, epätasainen istunta, liian kova ote tai muuta vastaavaa, eteenpäin ei voi liikkua vaan pitää stepata paikoillaan ja möyriä keskelle kenttää. Napakka ratsastaja saa tamman kulkemaan luultavasti ihan hyvin, se vain vaatii työtä. Jos Myyn saa kulkemaan alkutunnin aikana hyvin, on se mukava estehevonen. Myy hyppää hyvin, vaikkakin kovalla vauhdilla. Tamma pitää pitää tiukasti tuntumassa ja pohkeiden välissä, ettei se vilistä komennoista hallitsemattomaan ryöstölaukkaan esteille. Koulun väkertäminen ei vauhdista pitävälle ratsulle ole mieleen; Myyllä menee hermot etenkin, jos avut eivät ole selkokieliset. Maastoon ei tamman kanssa lähde kuin kokeneimmat ratsastajat; Myy hermostuu kaikista pörriäisistä, eikä koskaan voi tietää, milloin tamma säikähtää jotain ja lähtee ratsastajansa käsistä mukavaan rodeopukkiryöstölaukkaan.
Kaikesta huolimatta, on Myy joidenkin mielestä se kaikkein ihanin ja suloisin ratsu maan päällä, kun sille on näyttänyt kuka määrää. Hoitajien kammosta voikin kuoriutua rapsutuksista nauttiva sylimonsteri, jolle tosin sattuu niitä kuuluisia pahoja päiviä.
Sukutaulu ja jälkeläiset
|
iii. Tuntematon
iie. Tuntematon iei. Tuntematon iee. Tuntematon eii. Tuntematon
eie. Tuntematon eei. Tuntematon eee. Tuntematon |
00.00.0000
|
Rotu, sukupuoli
|
Nimi
|
Isä
|
Sijoitukset
Päivämäärä
|
Kutsu
|
Luokka
|
Sijoitus
|
Päiväkirja
Ei merkintöjä.